Akkukoneperhe senkun kasvaa.

Tänään tuli hankittua  ja myöskin koeajettua Ryobin 36V akkutrimmeri. 36V ja 2,65Ah.

Käyttökahva ja sen takana akku.

Kuvassa näkyy "kaasuliipaisin", alempi ja käyttökytkin, ylempi

Siimapää, automaattisyötöllä. Siima kierteinen ja paksuus 2mm.

Koeajossa; 30 - 40 cm korkeata ruohokasvistoja, vadelman versoja ja pikkuisia pensaan taimia, samaa mittaa.

Hyvin selviytyi kone ja akun kestoisuudeksi mittasin tässä karkeassa ruohossa, n 35 min, koko ajan täydellä "kaasulla". Tupla varasiimapakkaus 10,90€, kohtuuhintainen. Koko koneen hinta akulla ja laturilla 259,00€.

Lisää akkukäyttöisiä pienkoneita.

Olen todellakin uusinut pienkoneitani, siis polttomoottorikäyttöisiä, akkukäyttöisiksi. Ajatus lähti alkuunsa perämoottorista, aiemmin hankin Tohatsun lisäksi MinKotan sähköperämoottorin, 12v, sittemmin Tohatsun korvasi Torqeedon 500-malli, molemmat lataan aurinkosähköllä.
Seuraavana oli vuorossa porakone, Ryobi, 18v. Sitten tuli saman merkin kulmahiomakone, toimii samalla akulla. Viime viikolla ilmestyi pihaan Ryobin RLM36, akkuruohonleikkuri, uskomattoman kevyt ja suorituskykyinen laite.

Koeajoin melko pitkässä ruohossa, 15-20cm, hyvin toimi.
Melusuojat voi unohtaa näissä laitteissa, uskoisin. Kovin pieni, joskin melko korkea ääni, muistuttaisi ehkä isoa tuulettajaa.
Akulla , 4ah, pystyy ajamaan n 45min mutta pelastuksena on moottorisahan yhteensopiva 36v 5ah, akku. Siis voin käyttää toista ja toinen latauksessa. Tosin nämä Ryobin isommat akut vaativat sitten latausaikaa parisen tuntia.
Minulla on kahdenlaisia akkuja; 18v sekä 36v, siis pärjään hyvin monella työkoneella kahdentyyppisin akuin.
Porakone, kulmahiomakone; 18v, ketjusaha, ruohonleikkuri 36v; se on hyvä systeemi, ei ole joutavana makaavia akkuja.

Tässä kaksi konetta; tuo polttomoottorillinen (oik) poistuu, akkukone on todella hyvä suorituskyvyltään.
Tänään sitten piti puskeutua tuonne märkään 30-40 senttiseen ruohoon. Menihän se sinne ja peruuttaen leikkuutulos erinomainen. Niin muuten oli polttomoottorikäyttöisenkin kanssa.
Akku kuluu melko nopeasti; kestää n 35 - 50 min ruohon korkeudesta ja kosteudesta riippuen.
Minulla nyt on kolme akkua ja kaksi laturia, joten ei ole ongelmaa.

Tässä tämä akkupatteristoni ja laturi (2), yksi akku sahassa kiinni. Akut ovat 36v 5ah ja riittävät sekä sahan, että ruohonleikkurin käyttöön.
Akku kestää kummassakin käytössä n 35-40min mutta se riittää, koska akkuja on latauksessa.
Kyllä kieltämättä tämä akkuleikkuri peittoaa tuon polttomoottorikäyttöisen; joskin pieniä reunaehtoja on.
Onhan se ruohonleikkuussa upeaa kun kone pitää vain matalahkoa hyrinää, ei tarvita kuulosuojaimia ja toinen asia on; vaikeassa kohdassa kun päästät kahvoista, kone sammuu, asetat koneen kohdalleen ja painat starttia ja kahva kiinni ja leikkuu jatkuu. Kaikkinaiset reuna-alueetkin pääset melko tarkoin ajamaan.

Passelille ajotauko.

Passeli parkkipaikallaan; nyt alusta jo huomattavasti vihreämpää ja aurinko senkun paistaa...….lämmintä. Passelilla oli sairaslomaa viikon verran; ohjausvirran välikaapeli oli vioittunut, vika minun kun olin "surrannut" tuon kaapelin nippusiteillä liian tiukalle lenkille. Vikaa hakiessani kaasukaaplin liitoskin sitten vioittui kun vahingossa painoin väärässä asennossa liitoksen kiinni.

Ei siinä sitten muuta kuin yhteys s-postitse Greencycleen ja ihailtavan nopeasti tulivat tarvikkeet perille. Alennustakin sain vaikken pyytänyt, siis netin listahintoihin nähden.

Sitten vaan eilen iltapäivällä kun potilas oli toipunut, ajelulle. Paikalliselle iltatorille.

Ihmeteltävän suuri muuten kanssaihmisten uteliaisuus taas kerran oli. Taisin olla koko torin huomion keskipisteenä, harvinaista kun Hämeessä ollaan.

No, torilta sitten mutkan kautta kotiin ja lenkille kertyi mittaa n 40km; akussa oli vieläpä 30% jäljellä, tietysti toinen akku koskemattomana ja täynnä. 

Passelille koitti kevät.

Muutama päivä sitten päätin lähteä Passelille näyttämään kylänraittia;

Tuossahan tuo vielä rapun pielessä. Ei kun hakemaan kypärä ja baanalle. Olihan se hienoa ajella, lämmintä toistakymmentä astetta ja tyyntä. Kummallisen vähän vaan pyöräilijöitä liikkeellä. Ei ainakaan säätä tulisi syyttää.

Onhan tuo laatikkopyörä melko leveä ( 90cm) mutta kun asian kaikkialla huomioi, ei se mikään ongelma liene. Verrattuna kaksipyöräiseen, lastaus on Passelin parhaita puolia, senkun linkoat kassin kyytiin ja menoksi.

Parkkipaikalla lukitsemiseen riittää vain vaijerilukko, tavaratilan puikoista ja pinnojen välistä lenkille, kypäränkin saa samaan nippuun. Pyörä  nimittäin painaa sen verran, että sitä ei kantamalla varasteta. Siis painosta on hyötyäkin.
Tulihan tuolle Passelille hintaa; autonkin sillä rahalla olisi saanut. Punnitsin asioita ja päädyin sitten; käytetty auto mutta huippuhyvä fillari. Kaukoidän (Kiinan pyöriä) olisi saanut pari kolmekin, kuitenkin päädyin laatuun.
Ajaminenhan tuolla "lootapyörällä" on lähes ilmaista, akut lataan kalastusveneeni aurinkojärjestelmällä, se on sitä ilmaisuutta.

Se tuo Passelin manuaalivaihteisto on tämä Sturmey Archer vaihteisto, nyt jo yli 100-vuotias malli. Ensimmäisen kerran tutustuin tähän napavaihteistoon jo 50-luvun puolivälissä; edelleen se on samalainen; joskin nykyisin tehdään Taiwanissa.

Jotenkin minusta tuntuu, että tuo nykyinen vaihteisto toimii pehmeämmin ja herkemmin kuin se vanha Sturmey Archer.

Tältä siis näyttää tämä voimansiirtolaitteisto manuaalivaihteiston osalta. Ensiöveto automaattisesti kiristyvä, siis ei vaaraa ketjujen "poishyppäämisestä".

Talvikokeiluja Passelilla.

Tässä Passeli "talviselta" reissulta palanneena.

Tarkoitus oli lähinnä kokeilla, kuinka hyvin eturengas pitää (sähköinen etuvetomoottori). Toinen kokeilun aihe oli, paljonko pakkanen madaltaa sähköistä suorituskykyä. Eilisestä pakkasta 9-10, akku yön kiinni pyörässä, aamusella lähdin liikkeelle. .Etuveto, vaikka ilman polkemistakin ajaen ei saanut aikaan etupyörän luistoa. Amppeerien suhteen oli havaittavissa selkeästi pakkasyön vaikutus. kulutusmäärään, arvelin sen olleen +1/3  kesäkelistä, tosin kesäkelillä pärjäsin avustustasolla 1 ja nyt tuossa kotimäessä tarvittiinkin 3, se vierintävastus.Hyvin varustein tällä menopelillä ajelee kunnossapidetyn väylän talvellakin, luulisin ihan kohtuudella. Valmis maailma, mihinkäs kiire?Tulihan tuossa tänään seitsemän jälkeen käytyä viemässä naapuriin piiraat. Siellä kun hommissa oli joukko kylmäkoneasentajia; tulivat luokseni ja mainitsivat nähneensä aamupimeällä pyöräni ja otsalamppuni valossa mutta tänään kun unohdin otsalampun lähtiessäni, ajoin pyörän omalla led-valaisimella.Tulivat kyselemään, mikä härpäke tämä oikein on kun mitään ääntä ei kuulu. Polkupyörä, vaiko muu kun olivat huomioineet, etten aina polkenut.Minäpä selitin; kertoivat, että eivät koskaan moista laitetta ole nähneet.Kaikki edellä mainittu johtui vaimon autontarpeesta aamuaikaisella jolloin tämä kuljetuspyörä korvasi auton.

Passelin viimeistelyvarustus.

Kuvassa nyt sitten näkyy tuo etumoottori ja sen lisäksi kun etupyörä vaihdettiin, menetin myöskin etujarrun/pysäköintijarrun.

Ostin netistä U-jarrun, joka soveltui mainiosti leveytensä puolesta myöskin etulokasuojaan.

Nyt pyörä on valmis kilometritehtailuun. Lisäakku on suunnitelmissa, sillä tuplaisi toimintasäteen myöskin sorateille, eli siis raskaille alustoille.

Tuommoinen lisäakku tuli tilattua; nyt minulla on 26 Ah kapasiteettia ja pitäisi riittää kaikkiin tarpeisiini. Järkevästi akkupatteristoa säästäen, 60-70 km pitäisi riittää.
Nyt näyttäisi siltä, että pyörä tarvitsee vain käyttöä, kaikki lisätarvikkeet näyttäisivät olevan hankitut.

Passelin käyttökustannukset.

Passelin oikeastaan ainut ns juokseva kulu on akun lataaminen, n 40km välein, siis suurin piirtein kerran vuorokaudessa mikäli ajoa tulee tuo n 40km. Sähkökulut/vrk, siis alle 50 snt.