sunnuntai 7. huhtikuuta 2019

Passelille koitti kevät.

Muutama päivä sitten päätin lähteä Passelille näyttämään kylänraittia;
Tuossahan tuo vielä rapun pielessä. Ei kun hakemaan kypärä ja baanalle. Olihan se hienoa ajella, lämmintä toistakymmentä astetta ja tyyntä. Kummallisen vähän vaan pyöräilijöitä liikkeellä. Ei ainakaan säätä tulisi syyttää.
Onhan tuo laatikkopyörä melko leveä ( 90cm) mutta kun asian kaikkialla huomioi, ei se mikään ongelma liene. Verrattuna kaksipyöräiseen, lastaus on Passelin parhaita puolia, senkun linkoat kassin kyytiin ja menoksi.
Parkkipaikalla lukitsemiseen riittää vain vaijerilukko, tavaratilan puikoista ja pinnojen välistä lenkille, kypäränkin saa samaan nippuun. Pyörä  nimittäin painaa sen verran, että sitä ei kantamalla varasteta. Siis painosta on hyötyäkin.
Tulihan tuolle Passelille hintaa; autonkin sillä rahalla olisi saanut. Punnitsin asioita ja päädyin sitten; käytetty auto mutta huippuhyvä fillari. Kaukoidän (Kiinan pyöriä) olisi saanut pari kolmekin, kuitenkin päädyin laatuun.
Ajaminenhan tuolla "lootapyörällä" on lähes ilmaista, akut lataan kalastusveneeni aurinkojärjestelmällä, se on sitä ilmaisuutta.
Se tuo Passelin manuaalivaihteisto on tämä Sturmey Archer vaihteisto, nyt jo yli 100-vuotias malli. Ensimmäisen kerran tutustuin tähän napavaihteistoon jo 50-luvun puolivälissä; edelleen se on samalainen; joskin nykyisin tehdään Taiwanissa.
Jotenkin minusta tuntuu, että tuo nykyinen vaihteisto toimii pehmeämmin ja herkemmin kuin se vanha Sturmey Archer.
Tältä siis näyttää tämä voimansiirtolaitteisto manuaalivaihteiston osalta. Ensiöveto automaattisesti kiristyvä, siis ei vaaraa ketjujen "poishyppäämisestä".